Jumissa

Viimeisimmässä tekstissä mainitsin ikävään tapahtumaan jumiutumisesta, ja siitä kuinka se on yksi vahingollisimmista oireista, joita koen arkielämässäni.

Koko tekstin kirjoittaminen sai alkunsa pidempi aikaisesta jumista, joka on edelleenkin osa joka päivästä elämääni. Sitä se on ollut jo kauan, viikkoja ja kuukausia. En ole laskenut. Mutta kauan.

Kirjoittaminen ja asian järkeily helpottaa oloani jonkin verran ja saattaa joskus jopa vapauttaa minut jumista.

Unohdan aina, etten ole kuin suurin osa. Muistutus siitä, että olen autistinen, eikä minun tarvitse olla kuin muut, helpottaa oloani paljon. Vaikka itse jumiutuminen ei helpottaisi, muistutus siitä miksi koen asian näin vahvasti, helpottaa. Pystyn antamaan itselleni anteeksi "heikkouteni" ja kun annan anteeksi, tarve unohtaa ikävä asia nopeasti, vähenee. Minä en voi unohtaa nopeasti, niin se vain on. Eikä sen yrittäminen auta yhtään mitään, yleensä se vain pahentaa asiaa.

Kukaan ei voi ottaa tapahtumaa, jota elän uudestaan ja uudestaan, pois mielestäni. Vaikka haluaisin niin. Haluaisin huutaa apua ja saada sitä. Haluaisin, että joku ottaisi tämän taakan harteiltani pois ja olisin vapaa henkisestä kivusta. 

Minun autismini; Herkkä maailmalle

Trigger warning: Ahdistus ja itsetuhoisuus


En itke tai herkisty erityisen herkästi tapahtumissa tai vaikka elokuvissa. Tunne-elämäni on rikas, mutta minun on vaikea tunnistaa muita kuin hyvin vahvoja ja selkeitä tunteita. Olen taitava valokuvaamaan ja pysäyttämään kauniit hetket sekä maisemat, osaan piirtää tunteita paperille ja kertoa niistä kauniisti. Herkkyys näkyy ulkopuolisille kauniina asiana.

Kuitenkin oikeassa elämässä herkkyyteni ei ole kaunista. Se vaikuttaa omaan elämääni paljon ja usein erittäin negatiivisesti. Taiteen luominen on tapa, jolla puran ja helpotan ahdistunutta oloa ja henkistä kipua.

Vaikken itke herkästi, olen todella herkkä ympärillä tapahtuville asioille

Monet arkielämän sattumat, tapahtumat ja ympäriltä tulevat ärsykkeet voivat olla minulle hyvin traumaattisia, silloinkin kun muut tuskin kiinnittävät huomiota niihin.

Omasta mielestäni yllättävät tapahtumat ja hetket, sekä muiden ihmisten normaalista poikkeava käytös, voi olla todella pelottavaa ja järkyttävää. Näihin liittyy kaikki mitä ei tapahdu joka päivä tai viikko, tiettynä aikana ja paikassa.

Esimerkkinä: Minua pyydetään kahville, joku istuu paikallani junassa, keskustelun aihe muuttuu yllättäen toiseen aiheeseen, kadulla minua vastaan tulee tuttava joka tervehtii minua...jne.

Ihmisten epärehellisyys, valehtelu, muiden ihmisten huijaaminen, sääntöjen noudattamatta jättäminen tai niiden rikkominen saa aikaan minussa paniikin. Kehoni alkaa täristä, kylmä tunne leviää sydämestäni keuhkoihini ja siitä käsiini, minua alkaa pyörryttää. Olo on sietämätön ja usein tunnen, että ainoa helpotus tunteeseen on hypätä sillalta alas.
Ei vain muiden ihmisten teot, mutta myös oma käyttäytymiseni saattaa aiheuttaa tämän. Eikä vain itselleni sattuneet tapahtumat vaan myös muille tapahtuvat vääryydet.
Tämä on yksi syy miksi en seuraa uutisia (kuin vain poikkeusoloissa).

Olen myös erittäin herkkä muiden ihmisten tunnetiloille, ilmeille, eleille sekä yleiselle ilmapiirille. Kuitenkaan en ole erityisen hyvä tulkitsemaan muiden ihmisten ilmeitä tai eleiltä. Saan kerralla paljon tietoa ympärillä olevien ihmisten käyttäytymisestä, mutten osaa käsitellä niitä mm. niiden paljouden takia.

Minun on usein todella vaikea ihan vain olla, ajatella loogisesti muiden ihmisten seurassa, sekä keskustella vastavuoroisesti enemmän kuin yhden ihmisen kanssa kerralla. Ympäriltä tulevat äänet, ilmeet, eleet, ihmisten liikkuminen, valot jne. häiritsevät kaikki keskittymistäni ja olemistani.

Tämän takia saatan unohtaa helposti asioita niissä paikoissa, joissa on ihmisiä tai monia erilaisia ääniä/valoja. Puheeni ja ajatteluni saattaa tällöin olla epäloogista tai takkuilevaa. Ryhmätehtävät ovat minulle hyvin raskaita ja näissä tilanteissa yleensä vain lamaannun, vetäydyn syrjään tai omiin ajatuksiini rauhoittumaan.

---

Yksi vahingollisimpia oireita mitä itselleni voi tapahtua ikävän asian seurauksena, on siihen asiaan jumiutuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokin kuvaamistani yllä olevista tapahtumista valtaa mieleni täysin, enkä pääse siitä yli. Asia tai tapahtuma alkaa vaikuttaa koko elämääni hyvin negatiivisesti. Jo entuudestaan oleva unihäiriöni pahentuu, julkistenpaikkojen pelko herää henkiin, masennuksen oireet pahentuvat lääkityksestä huolimatta ja ahdistus lisääntyy huomattavasti. Elän tapahtuman aina vain uudestaan ja uudestaan (tämä on oire, joka liitetään usein traumaperäiseen stressihäiriöön). Aivoni ylikuormittuvat, sillä en pysty tai osaa käsitellä tulvivaa tiedon määrää.

Tämän takia tarvitsen muita useammin pidemmän ajan tapahtumien käsittelyyn.

Annantahan sen ajan minulle.

Tulen kirjoittamaan erillisen postauksen keinoista,
joita itse käytän helpottaakseni oloani silloin,
kun kärsin liikaa ahdistuksesta

Kokeilussa painopeitto

Sain viikko sitten 8 kiloa painavan painopeiton lainaan. Painopeiton suositellaan painavan lapsilla 5-10% omasta painosta ja 10-15% aikuisilla omasta painosta. Mutta se on myös ihan makukysymys minkä painoinen peitto tuntuu parhaimmalta, kunhan ei ole liian painava ja saa esimerkiksi itse siirrettyä painopeiton pois päältään.

Aluksi peitto tuntui vähän omituiselta, enkä huomannut, että olisin nukkunut sen paremmin kuin ennenkään. Tosin silloin oli vielä niin kuuma, että jouduin osan yöstä pitämään peiton syrjässä.

Nyt kuitenkin kun olen nukkunut useamman yön peiton kanssa voin sanoa, etten kyllä enää vaihda peittoani kevyeen peittoon. Tuntuu, että tämä peitto on niin sanotusti se oikea peitto, joka pitää olla kun nukkuu. Ja se kevyt peitto on jokin halppisversio, joka ei ole tarkoitettu nukkumiseen vaan kehon pitämiseen lämpimänä jos paleltaa.
Onko se kevyt peitto peitto ikinä ollutkaan? Joku riepu se on, ja nyt vihdoin sain oikean peiton!

Valokuvausterapian kuvia

Toiminnallinen terapiaryhmä, johon osallistuin, oli usean kuukauden pituinen kestäen vuoden 2019 alusta aina toukokuun loppuun asti. 

Kuvausaiheena oli omat tunteet ja oman erilaiset puolet. Kuvat olen ottanut minä itse tai ryhmänohjaaja. Henkilö kuvissa olen minä. 

Arkielämää autisminkirjolla: Vuosien matka kuulokkeiden ostoon

Olen itse erittäin tarkka siitä mitä ja minkälaista haluan ja yleensä juuri sellaista, mitä haluan, ei tietenkään löydy. Ja sitä minun on todella vaikea hyväksyä. Tämä aiheuttaa sen, että minulla on todella vaikea tehdä ostopäätöksiä.

Koska haluan juuri sellaista mitä haluan ja yleensä se joku, ei ole sellaista mikä juuri nyt on muodikasta ja helposti löytävää, joudun etsimään......ja etsimään. Ja monesti myös pettymään, jos sitä jotain mitä haluan on vain ulkomailla epäilyttävällä sivustolla tai on budjettini ylittävä. 

Sitten vielä se raha-asia. Voih..no siinä on sellainen juttu, kun minulla on hyvin vaikea ostaa mitään, koska olen pakkomielteisen säästeliäs. Pakkomielle näkyy siinä, että minun on vaikea ostaa kirjaimellisesti yhtään mitään. Ainut poikkeavuus on materiaaliset keräilykohteeni, joihin pystyn huomattavan helpommin käyttämään rahaa (jos ne maksavat edes jotain), kuin vaikkapa esimerkiksi ruokaan tai maksullisiin ohjattuihin harrastuksiin.

Viime vuosina olen kuitenkin pystynyt käsittelemään tietoisesti asiaa ja nykyään pitkien harkintojen jälkeen kykenen osallistumaan esimerkiksi johonkin minua kiinnostavaan ohjattuun maksullisiin harrastuksiin. Joka on minulle suuri saavutus!

En voisi koskaan harkita ostavani jotain ilman asian tarkkaa tutkimista. Jos haluan ostaa esimerkiksi kameran, minä opiskelen kaiken kameroista (siihen asti mikä sopii käyttötarkoitukseeni). Asian opiskelu vie tietysti oman aikansa.

Matkani kuulokkeisiin

Kuulokkeiden osto oli monien vuosien harkinnan ja pitkän prosessin tulos. Mietin siis vuosia mihin käyttöön ostaisin kuulokkeet, miltä niiden käyttäminen tuntuisi, olisiko se hyvä sijoitus eli tarvitsenko oikeasti niitä ja käytänkö niitä tarpeeksi usein) jne. Vuosien jälkeen kun olin tullut siihen lopputulokseen, että ne olisivat kyllin tärkeä ostos, jotta voisin edes harkita ostavani ne, aloin tutkimaan yleisesti kuulokkeita ja niiden ominaisuuksia.

Tutkin mm. mitä kannattaa ottaa huomioon kuulokkeiden ostossa, millä rahalla saa ok hyvät kuulokkeet, ja mitkä kuulokkeet sopisivat juuri minulle. Kun tiesin mitä halusin, aloin etsimään sellaisia. Löydettyäni kuulokkeet, jotka täyttivät suurimman osan kriteereistäni, ajattelin, että voisin olla valmis käydä katsomassa kuulokkeita paikan päällä. Suunnitelma oli, että käyn vain katsomassa ja that's it. Ja sitten käyn vielä ainakin pari kertaa uudestaan katsomassa. Ja ehkä en osta niitä ikinä.

Menimme yhdessä läheiseni kanssa katsomaan kuulokkeita. Siis vasta tietysti sen suuren ponnistuksen jälkeen, kun uskalsin sanoa, että voisimme käydä gigantissa ja voisin ehkä mennä sinne sisälle katsomaan kuulokkeita. Mukaani tullut läheiseni tuki ja turva helpotti oloani. Vaikka se oli mielestäni ahdistavaa kun hän kertoi, että esittelemäni kuulokkeet olivat hänestä hyvät ja hän kyseli ostanko ne. Se kuitenkin auttoi minua tekemään päätöksen. Olin ja olen vieläkin niin iloinen ja kiitollinen, että läheiseni auttoi minua päätöksen teossa. En ole varmaan koskaan näin nopeasti tehnyt ostopäätöstä! Oli helpotus, kun tilanne meni niin nopeasti ohi, eikä enää tarvinnutkaan miettiä asiaa. Huh. Ihanaa. Se auttoi minua kovasti ja olen tosi iloinen, että läheiseni kannusti ja tuki päätöksen teossa. KIITOS!

Ja kiitos sinulle olemassa olostasi täällä blogissani :)

Kuulokkeet jotka ostin löytyvät mm. täältä (alennuksessa: 91.90e+2.95e postitus) ja täältä (99e)

Ja oma ääniyliherkän kokemus kuulokkeista löytyy täältä

Vastamelukuulokkeet ja ääniyliherkkyys

Vasta joitain viikkoja sitten hankin ensimmäiset omat kuulokkeeni. Kuulokkeiden käyttötarkoitus oli erityisesti vähentää stressiä yleisillä paikoilla liikkuessani, joka johtuu ympärillä olevista äänistä. Olen huomannut, että jo tieto siitä, että kuulokkeet ovat olemassa ja voin niitä tarvittaessa käyttää, on helpottanut oloani ihmisten ilmoille lähtemisessä.

Tässä kuulokkeet jotka viimein ostin:

Kyseessä siis JBL E65 NC BT, valkoinen 

Pieni sanakirja: 

NC= Noice cancel= vastamelutoiminto

BT= Bluetooth, eli langaton

Hinta

Ostin kuulokkeet gigantista ja ne maksoivat 100e. 

Pikku vinkki:

Itse gigantin liikkeessä (kajaanissa) hinta oli huomattavasti korkeampi, mutta kun mainitsin, että netissä oli sadalla eurolla, sain ne netissä sillä hinnalla.

 Kannattaa siis olla valppaana hintojen kanssa ja tarkistaa netissä oleva myyntihinta. Hyvällä tuurilla se voi olla halvempi ja jos niin on myyjät eivät sitä liikkeessä sano, mutta heidän täytyy myydä hinta netissä olevalla hinnalla jos siitä huomauttaa

Jos haluaa vielä halvemmalla ja tilaaminen ei haittaa, niin CDON.com kaupasta saa postituksen kanssa nämä kuulokkeet vielä vähän halvemmalla. Hinta siellä tällä hetkellä alennuksessa 91.90e. Postitus 2.95e. (linkissä kuulokkeiden värinä musta)

Ominaisuudet

- Nämä kuulokkeet ovat korvan ympärille tulevat eli around-ear kuulokkeet

Valitsin tämän tyyppiset kuulokkeet, koska luin sellaisten kuulokkeiden vaimentavan parhaiten ympärillä olevia ääniä, joka on mielestäni ymmärrettävää ja joka sopii omaan käyttötarkoitukseeni.

Toinen syy miksi valitsin around-ear kuulokkeet on, etten halunnut korvan päälle (over-ear/on-ear) tulevia kuulokkeita, sillä ajattelin niiden ehkä painavan korvia vähän liian häiritsevästi. Nappikuulokkeita (in-ear) en vain pysty käyttämään, koska 

1. korvakäytäväni on erityisen pieni ja kaareva, ja vaikka esimerkiksi korvatulppa olisi korvaan muotoutuva, se ei tunnu hyvältä korvassa ja putoaa herkästi pois 

2. Korvani ovat hyvin herkät ja korviin sisään laitettavat kuulokkeet (tai tulpat) aiheuttavat liikaa ärsytystä. 

Miinukset

Miinuksia näissä kuulokkeissa on se, että näitä en pysty oikein pitämään kuumalla ilmalla ja näin kesän viileämmälläkin ilmalla ne alkavat hiostaa, joka tuntuu ikävältä. Tähän auttaa kuitenkin se, että ''tuulettelen'' korvia välillä :) Toinen huono puoli on, että kuulokkeiden sanka alkaa jossain vaiheessa painamaan päälakea ikävästi. Tällöin siirrän kuulokkeiden sankoja vähän eri paikkaan päätä.

- Näissä kuulokkeissa on bluetooth, eli ne voi liittää langattomasti laitteeseen, jossa on bluetooth ominaisuus. Mutta näiden mukana tulee myös johto, joka oli yksi kriteeri kuulokkeihin. En ole koskaan käyttänyt bluetooth kuulokkeita, enkä sen takia oikein luota yhteyden pitävän ja halusin varmuuden vuoksi johto ominaisuuden. Nyt kun olen kokeillut kuulokkeita myös bluetooth ominaisuudella, niin luottamus siihen on kasvanut.

- Melunvaimennustoimintoa en ole ennen käyttänyt, joten tämä arvio on ensikertalaisen, mutta ääniyliherkän kokemus.

Jo ilman melunvaimennus toimintoa kuulokkeet vaimentavat mukavasti ympärillä olevia ääniä ja sen takia olen käyttänyt kuulokkeita myös ilman melunvaimennustoimintoa. Melunvaimennustoiminto tuo kuitenkin ihanaa lisämukavuutta äänikokemukseen. 

Melunvaimennus toiminto on näissä kuulokkeissa päällä silloin, kun kuulokkeet ovat päällä. Melunvaimennuksentoiminnon kanssa ero ei ole järisyttävän huomattava, mutta eron kuitenkin huomaa selkeästi. 

Kokemus kuulokkeiden kanssa kirpputorilla:

Kirpputorilla oli radiosta kuuluvaa musiikkia, noin 20 asiakasta ja ulko-ovi oli auki. Kirpputori on arviolta noin <200neliömetriä ja se on aivan tien vieressä, joka ei kuitenkaan ole iso tie. Lähistöllä on isompi tie liikennevaloineen.

Ilman vastamelutoimintoa kuulokkeet vaimensivat mukavasti ympärillä olevia ääniä, mutta kuulokkeiden laitto päälle häivytti kokonaan joitain ääniä. Radiosta kuuluvan kappaleen tunnistus tuotti vaikeuksia toiminnan ollessa päällä, mutta tarkasti kuunnellessa sen osasi tunnistaa. Ilman toimintoa, sen pystyi tunnistamaan helpommin. 

Kuvittelen, että erilaiset äänet ovat tavaroita jotka leijuvat ilmassa. Ihmisen puhe on kuin ilmassa leijuva pöytä, erilaiset kolahdukset isompia esineitä kuten tuoleja, autojen hurina ulkona on paperiroskaa jne. Kuulokkeiden laitto päälle tuntuu, kuin ympäristön äänet puhdistuisi kokonaan pölystä ja lähes kokonaan isommista roskista, kuten paperiroskista pahvilaatikoihin asti. 

Vastamelutoiminnon kanssa tuntuu, kuin joku olisi pyyhkinyt äänipölyt, imuroinut sinne mahtuvia ääniä ja vienyt ääniroskapussit roskiin.

Äänet jotka häipyivät kirpputorilla ollessa kokonaan toiminnon kanssa olivat mm. vaatteiden kahina, ihmisten hengitys ja tuhina ja askeleiden äänet. Melkein kokonaan häipyivät ulkoa kuuluva tuuli ja autojen äänet.  Kuulokkeiden päälle laitto auttoi mielestäni todella hyvin omaan olooni. Olo oli rauhallisempi ja seesteisempi. Tuntui kuin iso kivi olisi pudonnut pään päältä. Jaksoin olla kirpputorilla pidempään, keskityin paremmin omaan tekemiseeni, enkä tuntenut stressiä niin voimakkaasti. 

Ääniyliherkkyys ja misofonia

Ääniyliherkkyyden lisäksi minulla on myöskin misofonia, joka on myös tietynlaista ääniyliherkkyyttä. Misofonia minulla on ollut niin kauan kuin olen elänyt, mutta vasta joitain vuosia sitten sain asialle nimityksen.

Omin sanoin misofonia tarkoittaa eräänlaista ääniyliherkkyyttä, joissa yliherkkyys kohdistuu tiettyihin ääniin ja saa aikaan voimakkaan/voimakkaita tunnereaktion. Misofonian haitallista tunnereaktiota, joka on todella voimakas viha, kuvaillaan usein kerrottaessa misofoniasta. Minä uskon, että misofoniasta kärsivät tuntevat joistain äänistä ei vain vihaa, mutta myös suurta mielihyvää, joka on mielestäni misofonian hyviä puolia.

Olen ollut aina hyvin rauhallinen ihminen, ja minun on hyvin vaikea tuntea mistään asiasta vihaa. Tämän takia misofonian aiheuttamat tunnereaktiot ovat hävettäneet minua todella paljon ja se on myös pelottanut minua. En ole ymmärtänyt miksi reagoin niin. Myös toiset ovat varmasti kokeneet hämmennystä nähdessään minun reaktion ja johon he eivät ole ehkä nähneet mitään syytä. Olen tuntenut, että jotkut ihmiset ovat ajatelleet minun vihaavan heitä, vaikka kyse ei ole ollut heistä ollenkaan vaan äänistä.

Tiedän vain yhden henkilön lisäkseni, jolla on myöskin todistettavasti misofonia. Minua alkoi kiinnostamaan asia useita vuosia sitten ja siksi lähdin tutkimaan asiaa. En löytänyt ainuttakaan suomenkielistä artikkelia aiheesta, mutta englannin kielisen löysin. Minusta oli todella helpottavaa saada nimitys asialle. Häpeä muuttui ymmärrykseksi ja nyt pystyn kertomaan myös muille asiasta. Siitä kertoessani jotkut ihmiset ovat vähän säikähtäneet ja alkaneet välttää tekemästä tiettyjä ääniä, joista saatan saada ''kohtauksen''. Minun tapauksessani näin ei ole kuitenkaan tarpeellista tehdä.
Olen oppinut sietämään ääniä ja pystyn hallitsemaan raivokohtauksia.

Tärkeää muistaa misofoniasta:

- Misofonia_EI_tarkoita sitä, että sinulla tulee epämiellyttävä tunne äänistä, jotka ovat yleisestikin epämiellyttäviä: Kuten liidun vinkuminen taululla, suu auki syöminen, voimakkaat äänet: mopon pärinä, auton jarrujen vinkuminen..

- Misofonia tarkoittaa normaaleista arjen äänistä aiheutuvaa suurta hallitsematonta vihan tunnetta, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa raivokohtauksiin. Vihan tunne myös itselläni jatkuu vielä vaikka ääni olisikin loppunut ja joudun rauhoittumaan pidemmän aikaa.

- Etenkin lapset eivät pysty hallitsemaan misofoniasta aiheutuvia raivokohtauksia, nämä raivokohtaukset EIVÄT ole lapsen vika, eikä se tee lapsesta ilkeää, välinpitämätöntä tai ''huonoa lasta''

- Myöskään äänen tekijä ei ole syypää (ellei hän tahallaan aiheuta ikävää tunnetta) vaikka viha saattaa kohdistua häneen. On tärkeää muistaa, ettei misofonia ole kenenkään syy.

- Misofonia on hyvä ottaa huomioon, mutta sitä ei tarvitse pelätä tai esimerkiksi vältellä tekemästä asioita jotka saattavat aiheuttaa tunnereaktion

- Misofonian tunnereaktiota voi oppia hallitsemaan

Lisää misofoniasta ja erilaisista äänistä täällä