Minun autismini; Herkkä maailmalle

Trigger warning: Ahdistus ja itsetuhoisuus


En itke tai herkisty erityisen herkästi tapahtumissa tai vaikka elokuvissa. Tunne-elämäni on rikas, mutta minun on vaikea tunnistaa muita kuin hyvin vahvoja ja selkeitä tunteita. Olen taitava valokuvaamaan ja pysäyttämään kauniit hetket sekä maisemat, osaan piirtää tunteita paperille ja kertoa niistä kauniisti. Herkkyys näkyy ulkopuolisille kauniina asiana.

Kuitenkin oikeassa elämässä herkkyyteni ei ole kaunista. Se vaikuttaa omaan elämääni paljon ja usein erittäin negatiivisesti. Taiteen luominen on tapa, jolla puran ja helpotan ahdistunutta oloa ja henkistä kipua.

Vaikken itke herkästi, olen todella herkkä ympärillä tapahtuville asioille

Monet arkielämän sattumat, tapahtumat ja ympäriltä tulevat ärsykkeet voivat olla minulle hyvin traumaattisia, silloinkin kun muut tuskin kiinnittävät huomiota niihin.

Omasta mielestäni yllättävät tapahtumat ja hetket, sekä muiden ihmisten normaalista poikkeava käytös, voi olla todella pelottavaa ja järkyttävää. Näihin liittyy kaikki mitä ei tapahdu joka päivä tai viikko, tiettynä aikana ja paikassa.

Esimerkkinä: Minua pyydetään kahville, joku istuu paikallani junassa, keskustelun aihe muuttuu yllättäen toiseen aiheeseen, kadulla minua vastaan tulee tuttava joka tervehtii minua...jne.

Ihmisten epärehellisyys, valehtelu, muiden ihmisten huijaaminen, sääntöjen noudattamatta jättäminen tai niiden rikkominen saa aikaan minussa paniikin. Kehoni alkaa täristä, kylmä tunne leviää sydämestäni keuhkoihini ja siitä käsiini, minua alkaa pyörryttää. Olo on sietämätön ja usein tunnen, että ainoa helpotus tunteeseen on hypätä sillalta alas.
Ei vain muiden ihmisten teot, mutta myös oma käyttäytymiseni saattaa aiheuttaa tämän. Eikä vain itselleni sattuneet tapahtumat vaan myös muille tapahtuvat vääryydet.
Tämä on yksi syy miksi en seuraa uutisia (kuin vain poikkeusoloissa).

Olen myös erittäin herkkä muiden ihmisten tunnetiloille, ilmeille, eleille sekä yleiselle ilmapiirille. Kuitenkaan en ole erityisen hyvä tulkitsemaan muiden ihmisten ilmeitä tai eleiltä. Saan kerralla paljon tietoa ympärillä olevien ihmisten käyttäytymisestä, mutten osaa käsitellä niitä mm. niiden paljouden takia.

Minun on usein todella vaikea ihan vain olla, ajatella loogisesti muiden ihmisten seurassa, sekä keskustella vastavuoroisesti enemmän kuin yhden ihmisen kanssa kerralla. Ympäriltä tulevat äänet, ilmeet, eleet, ihmisten liikkuminen, valot jne. häiritsevät kaikki keskittymistäni ja olemistani.

Tämän takia saatan unohtaa helposti asioita niissä paikoissa, joissa on ihmisiä tai monia erilaisia ääniä/valoja. Puheeni ja ajatteluni saattaa tällöin olla epäloogista tai takkuilevaa. Ryhmätehtävät ovat minulle hyvin raskaita ja näissä tilanteissa yleensä vain lamaannun, vetäydyn syrjään tai omiin ajatuksiini rauhoittumaan.

---

Yksi vahingollisimpia oireita mitä itselleni voi tapahtua ikävän asian seurauksena, on siihen asiaan jumiutuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokin kuvaamistani yllä olevista tapahtumista valtaa mieleni täysin, enkä pääse siitä yli. Asia tai tapahtuma alkaa vaikuttaa koko elämääni hyvin negatiivisesti. Jo entuudestaan oleva unihäiriöni pahentuu, julkistenpaikkojen pelko herää henkiin, masennuksen oireet pahentuvat lääkityksestä huolimatta ja ahdistus lisääntyy huomattavasti. Elän tapahtuman aina vain uudestaan ja uudestaan (tämä on oire, joka liitetään usein traumaperäiseen stressihäiriöön). Aivoni ylikuormittuvat, sillä en pysty tai osaa käsitellä tulvivaa tiedon määrää.

Tämän takia tarvitsen muita useammin pidemmän ajan tapahtumien käsittelyyn.

Annantahan sen ajan minulle.

Tulen kirjoittamaan erillisen postauksen keinoista,
joita itse käytän helpottaakseni oloani silloin,
kun kärsin liikaa ahdistuksesta