lauantai 24. helmikuuta 2018

Ovatko silmät oikeasti sielun peili?

Miksi on vaikea katsoa silmiin? Miksi on vaikea puhua ja katsoa silmiin? Kun katson itse toisen silmiin en kykene puhumaan itsenäni. Puhun kuin toisen silmin. Näkevätkö tai tuntevatko autisminkirjon ihmiset silmissä jotain mitä muut eivät havaitse? Se saattaa olla syy siihen miksi silmiin katsominen tuntuu epämiellyttävältä tai vaikealta.

Kun katson sinua silmiin tuntuu kuin kadottaisin itseni. Kadotan sanat ja ilmeet. Kadotan ajantajuni. Juttelimmeko me? Mitä minä ajattelen? Kuka olen? Kuka sinä olet? Näen vain silmäsi ja tunnen sinut luissani. Mutten tiedä kuka olet. En tiedä edes nimeäsi. Olen pahoillani mutta näin lähelle en sinua halua. Ja kun katson ohitsesi tuntuu paljon helpommalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki lapset eivät pidä huvipuistoista

Vaikka koin lapsena kouluarjen raskaana, koin silti, etten oikeastaan halunnut, että kesäloma tai muut lomat koskaan alkaisivat. Tai, että n...